Rekkamiehet rekkaparkeissa

Tosissaan, meikäläinen eksyi taas ottamaan rekkakyytiä! Tällä kertaa olikin pikkuisen pidempi reissu joka sai alkunsa sunnuntaina Haukivuorelta. Lähdettiin vasta viiden jälkeen iltapäivällä ja tarkoitus olikin päästä vain Turkuun purku paikalle yöksi, jotta oltaisiin aamulla hyvissä ajoin kärppänä purkamassa. Matkalla pysähdyttiin Forssan autokeitaalla, jossa pitikin ottaa jo ensimmäinen kuva hienosta uudesta asusta. ;) Käytiin lauantaina ostamassa kunnon Dimex vermeet, koska tehtailla ei oikeastaan saisi keikailla ilman huomiovaatteita ja kunnon työvaatteet päällä on parempi hommaillakin. Aamulla sitten siinä kahdeksan pintaan päästiin purkamaan ja aamu alkoi mukavasti kirpakalla pakkasella, auringonpaisteella ja liinojen rullaamisella!

Turun jälkeen suunnattiin Rauman ABC:lle aamupalalle ja KERRANKIN satuin ottamaan hyvän ja maukkaan valmissämpylän! Hyvä Rauman eibiicii. Aamupalan jälkeen olikin nokka kohti Porin Mäntyluotoa, josta otettiin matkaan mukaan jätemuovipaaleja kierrätykseen. Siellä sainkin sitten lähes ensimmäistä kertaa kokeilla liinojen heittämistä, ja parin epäonnistuneen yrityksen jälkeen sain kuin sainkin liinat menemään yli kuorman! Juhuu.

Jätepaaleja lähdettiin viemään Varkauden Ensolle ja matkalla pysähdyttiin Parkanon Shellillä noutopöydät syömässä ja vessa-/tankkaustauko pidettiin Jyväskylässä Vaajakosken ABC:llä. 

Uskottava tankkaaja? NOOT. Viereinen hinausauton tankkaaja ei meinannu saada silmiään irti, vaan tuijotti koko ajan. Ehkä mä olin vaan niin uskomattoman hehkeä näky likasissa huomiovaatteissani. 

Varkaudessa purettiin jätemuovipaalit ja meiksi joutu siivoushommiin. Tollaset paalit sotkee ihan kauheesti ja sitä pientä muovin hötälettä oli silmät ja korvat täynnä. 

Varkaudesta ajettiin vielä Iisvedelle hakemaan lankkuja. Siellä menikii sitten hermot, kun lankut oli korkeita eikä liinojen heittäminen meinannu onnistua mitenkään. Onneks siellä sahalla ei ollu juuri ketään meidän ja trukkikuskin lisäksi, niin kirosin rekan takana itekseni. :D

Iisvedeltä kun lähdettiin, niin oltiin jo niin poikki ettei voinu ajatella enää muuta ku sänkyä ja nukkumista. Tosin ajoaikakin oli lopuillaan. Parkkeerattiin Lievestuoreen Shellin pihalle ja päästiin onneksi suihkuun ja saunaan Shellin rahtaritiloihin. Täytyy myöntää, että mä todella ilahduin ja yllätyin kuinka siistit noi pesutilat oli. Ei siellä mitään poreammeita tms. ollu, mutta aattelin että rahtarit on sotkenu paikat ihan sottasiks. Mutta eihän tuolla edes ällöttäny käydä suihkussa. Pikkasenko teki kutaa päästä puhtaana nukkumaan. <3

Taukoaika tuli Lievestuoreen Shellillä täyteen n. 8 maissa aamulla ja siitä sitten suunnattiinkin takaisin Jyväskylän huudeille, nimittäin Vaajakoskelle Siparilaan. Siellä aamu alkoi taasen liinojen rullaamisella!

Vaajakoskelta suunnattiin Hankasalmelle Vapolle hakemaan toinen satsi lankkuja. Hankasalmella oli aivan sairaan kylmä ja minä hätäpäissäni kauheella kiireellä heittelin liinoja ja nostelin laitoja kiinni, koska jonoa tehtaalla oli jonkin verran.. 

Hankasalmelta kyytiin otetut lankut saatettiin Alajärvelle tehtaalle jossa kaikki työntekijät olivat hiihtolomalla! Itse johtaja tuli sitten suorissa housuissaan purkamaan kuorman. Aika äkäsen näkönen oli, kun piti lomalta tulla töihin.. Minä sentään en ollu ollenkaa äkänen ku aurinko paisto ja homma luisti kuin rasvattu!

Sitten vielä Äänekoskelta viimeinen kuorma kyytiin ja tällä kertaa matkaan lähti hylkypaperirullia. Rullissa ei kyllä ollut mitään vikaa, joten jäi vähän epäselväksi että miksi ne oli hylkyjä? Vieressä oli myös meneillään junan lastausta. Äänekosken tehtaalta näky hienosti auringonlasku. 

Äänekoskelta ajeltiin sitten Mikkeliin Tuukkalan ABC:lle yöksi ja aamulla kuuden aikaan hyökättiin aamupalan kimppuun. Äänekoskelta otetut hylkyrullat saateltiin itärajan tuntumaan Simpeleelle ja siinäpä se reissu sitten pääpiirteittäin olikin!

Oli kyllä hieno ja opettavainen reissu ja kiva kun oppi tekemäänkin jotain juttuja! Niin se vaan on että meikäläisessä on kaks puolta. ;) Nyt tää säntää sohvalle köllimään ja toivomaan ettei rekkasairaus iske. (rekkasairaus= tuntee hytkyvänsä liikkuvan rekan mukana, vaikkei todellisuudessa edes istu rekan kyydissä. Hieno tunne! :D)